Amissit kuin ennen vanhaan

Amissien hevoskärryjä kumittomin pyörin.

Tänään suomalaistaustainen ystävämme esitteli meille Gowandan seudun amissialueita reilun tunnin ajomatkan päässä Buffalosta. Suuria viljelysmaita, taidokkaita käsitöitä ja tietenkin hevoskärryjä nähtiin. Kuten yhdessä blogijutussa olen jo kirjoittanut, niin amisseilla ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä. Elämä on kuin "ennen vanhaan", niin kuin pojat asian ilmaisivat. Sellainen Pieni talo Preerialla -vaikutelma syntyi.

Pukukoodi ja oma kieli

Amissimiehet tunnistaa helposti lierihatusta ja naiset päähineestä. He eivät käytä nappeja vaatteissa, koska napit tuovat mieleen sotilaat. Amissit ovat pasifisteja, rauhaa rakastavia ihmisiä. Hevoskärryjen pyörissä ei ole kumeja, joten aikamoista täryyttämistä ajelu taitaa olla. Heillä on omat koulunsa, jota käydään vain kuusi vuotta. Opettajina on yhteisön fiksuimmat aikuiset, yleensä naimattomat naiset, joilla ei siis ole sen kummempaa opettajankoulutusta.

Amissit eivät pidä kameroista. Siksi en kuvannut ihmisiä.

On kyllä sitkeää porukkaa ja ystävällistä. Kävimme kolmessa amissien pitämässä kaupassa. Yhdestä ostettiin tilkkutyöpannunalusia ja vaahterasiirappia, toisesta puuleluja ja kolmannesta persikkapiirakka. Kaikissa kaupoissa oli todella hämärää, koska valoja ei ollut. Lelukauppa oli hauska. Siellä oli utelias pikku poika, joka kuunteli aksenttiani, kun kysyin saksaksi, puhuvatko he saksaa. Poika vastasi englanniksi, ettei ymmärtänyt, mitä sanoin, mutta vanha mies vieressä vastasi saksaksi kyllä. Sitten hän jatkoi toverilleen juttua erikoisella kielellä, josta lopulta ymmärsin vain hitusen. Taisi kieli olla jotain Sveitsin saksaa amerikan-englannin aksentilla.

Poikien pohdintoja ja amissilasten elämää

Pojat pääsivät ihmettelemään hevoskärryjä läheltä. Heitä mietitytti, miksi kaksi pientä tyttöä söpöine hattuineen pesi kärryä. Amissilapset oppivat työnteon varhain. Yksinkertaisuus, epäitsekkyys, muuttumattomuus, nöyryys, ruumiillinen uurastus - siinä amisseille tärkeitä arvoja. Vapaus olisi liian individualistinen ja mahdollisesti pröystäilevä arvo heille.

Pojat pohtivat, miksei amisseilla voi olla sähköä, eikä televisiota. Eikö se elämä ole tylsää? Yritin selittää, että he pitävät sähköjuttuja hömpötyksenä ja että heillä on varmasti paljon tarinoita kerrottavana toisilleen ja niitä hauskoja, puisia älypelejä ratkottavana. Mutta tuo voi olla liian romanttinen kuva. Amissilapsen elämä voi olla aika raskasta, jos ei ole riittävästi tilaisuuksia leikkiin työnteon lomassa.

Mistä amissit tulevat ja minne menevät?

Amissien historia ulottuu 1500-luvulle Sveitsiin. He alkoivat tulkita Raamattua hyvin ankarasti kasteasiasoissa, minkä takia muut suuntaukset hermostuivat. Heitä alettiin vainota. 1700-luvulla amisseja lähti Amerikkaan, jonne he perustuvat uudet yhdyskuntansa. Heitä on Yhdysvalloissa noin 240 000. Amisseilla ei ole mitään vakuutuksia, ei sairausvakuutuksia, ei lääkärintarkastuksia, ei synnytyssairaaloita, ei sosiaaliavustuksia, ei asepalvelusta. Mutta veroja he maksavat.

He eivät ole menossa minnekään. Mikään ei saa muuttua. Kaikki pitää tehdä niin, kuin aina on tehty. Mutta kyllä siellä jotain joustoja tapahtuu. Yksi porukka sai työtilauksen rakennusmaalla kaukana omalta seudultaan. He matkasivat töihin tietenkin hevoskärryillä mutta työpäivän aikana hyppäsivät tutun auton kyytiin, kun tarvitsivat työkaluja kaupasta. Sitten taas illalla kotiin hevoskärryin. Aggregaatteja viritellään niin, että saadaan lautaa sahattua paremmin sähkön avulla.

Kotiseudulta ei kuitenkaan muuteta pois, eikä omaa ryhmää jätetä.

Linkkejä

Amisseista suomeksi http://fi.wikipedia.org/wiki/Amissit
Aikaisempi amisseja sivuava blogijuttu http://vuosibuffalossa.blogspot.com/2013/11/kirkkoja-joka-kulmassa.html

Konferenssissa kulttuuriset erot rikkaus

Sain kutsun opetusalan konferenssiin Maailma ilman rajoja, joka pidettiin tänään keskustassa BlueCross BlueShield.-terveysyhtiön tiloissa. Konferenssin teemana oli kulttuurierot Buffalon julkisissa kouluissa ja yhteisöissä. Kävin kuuntelemassa vain osuuden, jossa kutsujani tohtori Joanne Sadler oli yhtenä panelistina. Joanne on opettajankouluttajana Daemen Collegessa. Muita panelisteja olivat tohtori Vladimir Ageyev, Eva M. Doyle ja tohtori Jevon D. Hunter, hekin opettajankouluttajia.

Miten kulttuurisia piirteitä yhdistämällä voidaan parantaa oppimista? Tämä oli paneelin teema. Hyviä vastauksia saatiin. Joanne muistutti, että tällä hetkellä värillisiä ihmisiä on Yhdysvalloissa enemmän kuin valkoisia. Viimeistään tämän tosiasian pitäisi kannustaa opettajia ottamaan selvää kulttuurisista piirteistä.

Ennen kuin menen panelistien kommentteihin, kerron hieman Buffalosta ja sen kouluista. Buffalon asukkaista noin puolet on valkoisia, 36 prosenttia tummia, 8 prosenttia hispaanoja, 2 prosenttia aasialaisia, alle 1 prosentti intiaaneja ja loput muita. Kaupungin läpi kulkevan pääkadun voi nähdä myös rajana valkoisten ja tummien välillä. Valkoisia asuu enemmistönä länsi- ja tummia itäpuolella.

Koulupaikat arvotaan, joten lapsi ei välttämättä mene lähikouluun. Taustalla on ajatus siitä, että eri taustoista olevat ihmiset voisivat käydä samaa koulua. Käytännössä tilanne on kuitenkin mennyt siihen, että lapset jonottavat ja vaihtavat niin sanotusti entistä parempiin kouluihin arpaonnen suosiessa. Kouluissa oppilaiden kulttuuritaustat voivat siis olla hyvin erilaisia, he voivat puhua eri kieliä ja he tulevat erilaisista sosio-ekonomisista taustoista. Opettajiin kohdistetaan kohtuuttomia paineita, mitatut oppimistulokset ovat heikkoja ja media kertoo kouluista negatiiviseen sävyyn.

Koulu on turvapaikka

Afrikan-amerikkalaiseen historiaan perehtynyt Eva korosti, että jokainen lapsi on kykenevä oppimaan. Koulun pitää tarjota lämmin ja turvallinen ilmapiiri, sillä lapsen koti ei sellaista välttämättä tarjoa. Kotona voi olla kaaos ja väkivaltaa. Hän kertoi esimerkin, kun yksi hänen oppilaistaan oli löydetty murhattuna puistosta. Seuraavana päivänä lapset tulivat itkien kouluun, jossa he saivat surra, kysyä tapahtuneesta ja kirjoittaa ajatuksistaan ja tunteistaan omaan tahtiinsa.

Jevon kannusti opettajia tutustumaan oppilaidensa elinympäristöön tekemällä siellä kävelyjä, vaikka heitä pelottaisikin. Opettaja voisi kutsua joitakin lasten vanhempia mukaan. Koko porukka voisi tutustua alueen historiaan, rakennusten historiaan ja oppia alueesta, jossa lapsetkin elävät. Jotta opettaja voisi ymmärtää oppilaitaan, hänen on tiedettävä, mistä he tulevat.

Mikä lasta kiinnostaa?

Jevon kantoi huolta tummista pojista, joita on eniten koulupudokkaina.On tärkeää keksiä keinoja, miten heidät saadaan pysymään koulussa. Se voi olla pienestä kiinni, ja siksi opettajan pitää kuunnella oppilaitaan ja ottaa selvää, mikä heitä kiinnostaa ja millaista heidän elämänsä on.

Kun Jevon itse opettajana ollessaan sai tietää, että yksi hänen oppilaistaan, jota ei koulu kiinnostanut, teki mielellään suuria palapelejä, hän hankki heti sellaisen kouluun poikaa varten. Poika rauhoittui pelin äärellä, ja silloin Jevonille oli tilaisuus tutustua poikaan. Hän kysyi, mitä tämä tekee kotona vanhempien kanssa, mistä televisio-ohjelmista pitää jne. Heidän välille syntyi side, koska opettaja oli aidosti kiinnostunut oppilaasta.

Eva kertoi myös miten hän opettajana ollessaan sai tummat pojat käymään koulua. Hän tarjosi heille sellaista, josta he pitivät: nyrkkeilyä. Hän lupasi näyttää aina kaksi Muhammed Alin ottelua, kun pojat tulisivat kouluun. Se toimi. Pikku hiljaa Eva saattoi näyttää pojille myös muita Alin videoita. Kun Ali oli tanssiaisissa ja mitä ruokaa siellä syötiin ja niin edelleen. Hän sai pojat kiinnostumaan kulttuurisista asioista ja käymään koulua.

Stereotypioista merkityksellisyyteen

Joanne kertoi omista koulumuistoistaan, kun hän kuuli ensimmäistä kertaa elämässään, että tummaihoiset ovat olleet orjina. Koska hän itse on tumma, hän tunsi suurta häpeää ja kärsi omaan kulttuuriinsa liitetyistä kielteisistä asioista. Myöhemmin Joanne kuitenkin alkoi kiinnostua eri kulttuureista ja niiden rikkaudesta, ja niistä asioista hän edelleen opettaa.

Venäläistaustainen Vladimir kertoi, että jokainen on oman kulttuurisen kuplansa sisällä. Hän korosti oppilaiden ja opettajan keskinäistä dialogia, jotta kulttuuristereotypioiden pinnalta päästäisiin syvemmälle merkityksellisiin kerroksiin. Hänen teesinsä oli: monikulttuurisesta opetuksesta kulttuurienväliseen opetukseen.

Jevonin mielestä aikuisista ihmisistä - kuten lasten vanhemmista puhuttaessa - on vaikeaa muuttaa ihmisen uskomuksia mutta ainakin voi yrittää kehittää toisen empatiakykyä.

Tulipa mieleen...

Miten vähän suomalaiset tuntevatkaan omia juuriaan tai alkuperäiskansansa saamelaisten kulttuuria? Aika vähän ilmeisesti. Sen todisti taannoinen Ylessä käyty keskustelu Poutiaisen lapinpuvun valinnasta. Omilta kouluajoilta muistan juuri tuon puvun, poronhoidon, taikarummun ja sen, että Oula joikaa. Entäpä romanit, suomenruotsalaiset, inkeriläiset jne? Ja moniko muistaa, että opettajat olisivat olleet kiinnostuneita tuntemaan oppilaita persoonina? Hmm. Toivottavasti asiat ovat nykyään paremmin kuin ennen. Terveisiä Suomeen!

Linkkejä

Konferenssi http://schoolofeducation.buffalostate.edu/events/world-without-borders-embracing-cultural-differences-conference
Väestön koostumus http://www.city-data.com/races/races-Buffalo-New-York.html
Julkiset koulut http://www.buffaloschools.org/

Muistiin merkintöjä

Alle olen koonnut viime päivien varrelta huomioita.

Yksi tuttavani kertoi, kun tapasimme skandinaavien kokouksessa, että oikeastaan menot ovat täällä yhtä suuret kuin Suomessa. Vaikka ansiotulovero on täällä pieni, niin kiinteistö- eli toiselta nimeltään kouluvero on suuri. Esimerkiksi omakotitalosta se voi olla 10 000 dollaria vuodessa (vajaat 8 000 euroa) ja rivitalosta puolet vähemmän. Terveys- ja sairauskuluvakuutus per henkilö on hyvinkin yli 6 000 dollaria vuodessa.

Kallein bensiinilaatu maksaa vajaa 4 dollaria gallonalta (70 snt/l).

Hammaslääkärissä on käyty. Ei juuri poikkea muuten suomalaisesta kuin, että aikataulut pitävät ja että täällä lääkärit ja hoitajat eivät valita kiireestä. Syy on se, että he voivat ottaa sen verran asiakkaita kuin haluavat, ja toisaalta asiakkaat maksavat hoitonsa itse. Esimerkki hinnoista: hampaassa olevan reiän paikkaus 180 dollaria (140 eur). Asiakkaaat saavat ensimmäisellä kerralla mukaansa pussukan, jossa on hammasharja, hammastahnaa ja hammaslankaa. Muutaman päivän kuluttua soitetaan perään, onko kaikki ok. Ja sitten tulee vielä kullattu(!) kiitoskirje, kun asiakas on valinnut juuri heidät hampaidenhoitajakseen. "Arvostamme luottamustanne meitä kohtaan ja olemme valmiita tarjoamaan myös jatkossa Teille parasta mahdollista palvelua."

Murmeli ylittämässä tietä.

Näin pikku A:n kanssa murmelin. Ensin luulin, että onpas valtava orava, mutta tajusin samantien, ettei se voi olla. Majavamainen olemus toi mieleen murmelin. Otus meni nopeasti piiloon pysäköidyn auton alle, enkä saanut otettua siitä kunnon kuvaa.

Naapurustomme olisi ihan kuin 1800-luvulta, jos autoja ja asfalttia ei olisi. Oheisessa kuvassa on hopeavaahteraan naulattu kuva vuodelta 1890. Nykyiset puut ovat vielä pieniä. Kaukana menee hevoskärryt, joita kuvasta on vaikea erottaa. Talot näyttävät samalta kuin nytkin.

Ashland Avenue yli 100 vuotta sitten.

Pikku A halusi tehdä oman englanti - suomi-sanaston, jota sitten kirjoittelin muistiin. Hän väsähti 59:nnen sanan kohdalla. Muuten, kuulin, kun hän kerran kysyi opettajalta: "Teacher, may I have a cracker for my bro?" "I am go to the bathroom." Eli kyllä hän ihan hyvin jo englanniksi osaa sanoa asiansa.

Iso A sen sijaan halusi luetella lauseita. Tässä esimerkkejä: "We're playing ice hockey. Gold is good. Where is Sidney's (Crosby) hockey gloves? We are cleaning up, and just a moment." "I'm a little man. I am higher and free." "We have a lot of police in Finland." "Every day he like, play me. Sister and brother, they are stupid. Play day is my favorite day. Play, run and everything. I can do everything, I say. I'm so happy." "No muffins at school. You don't like it." "We make good stuff, 'cause we are good guys."

Ensimmäiset kevätkukat nähty. Lumikelloja.

Blogisti ehtii vielä yhdelle akryylimaalauskursille, ennen Suomeen tuloa. Jee! Myös kirjaprojekti etenee. Nyt sivuja 99, merkkejä yli 47 0000. Suuri tuska sivun 60 tienoilta siis ohitettu mutta yhä ekassa versiossa mennään. Sensuuri pidetään vielä poissa.

Olen täällä Yhdysvalloissa kuullut monesti vuoden aikana sanaparin Peace and Love eli rauhaa ja rakkautta. San Franciscossa se näkyi myös merkkeinä siellä täällä, mutta kyllä täällä Buffalossakin osataan.

Rauhaa upotettuna katukivetykseen naapurustossamme.

USA-aiheisia kysymyksiä vastauksineen

Yhdysvaltoihin liittyviä kysymyksiä ja vastausyrityksiä olen koonnut alle. Suomeakin sivutaan. Kuten lukija huomannee, ennakkoluulot ovat elämän suola. Hyödynnän jonkin verran tilastotietoa, joka on aina vähän niin ja näin, kun ei tiedä, miten hyvin tilastointia on eri maissa alunperin tehty. Lisätietoa-kohdat ja linkit vievät pääasiassa englanninkielisille verkkosivuille ja tilastoihin. Jos mielessäsi on kysymys, etkä löydä siihen täältä vastausta, kirjoita se kommenttikenttään, niin yritän vastata.

Ovatko amerikkalaiset onnellisia? YK:n onnellisuusraporttia tulkiten yhdysvaltalaiset ovat kohtuullisen onnellisia. He ovat sijalla 17, kun Suomi on sijalla 7. Tanskassa onnellisuus on korkeinta. Sen sijaan itsemurhaluvut väkilukuun suhteuttaen ovat yleistäen korkeita entisen Neuvostoliiton alueella ja matalia Etelä-Amerikassa. Suomessa luvut ovat korkeampia kuin Yhdysvalloissa.

Miksi jääkiekkoilijat NHL:ssä tienaavat niin paljon? Lasketaanpa suhteutettuna väkilukuun eli koko markkinoiden kokoon. USA:ssa väkeä yli 300 miljoonaa. Palkka yli 10 miljoonaa. Verrataan Suomeen, toimiiko suhdeluku 1/30. Kyllä toimii. Yli 5-miljoonaisella markkina-alueella korkeimmat palkat olisivat vuodessa yli 170 000. Eikös? Lisätietoa USA, Suomi.

Millaista on median vapaus Yhdysvalloissa? Kohtalainen, vaikka jossain määrin se on joutunut taipumaan painostuksen alla esimerkiksi tietovuotajiin Snowden ja Manning liittyen. Epäselvää on, minkä verran hallinto vakoilee tiedotusvälineitä. Suomessa asiat ovat hyvin, vaikka median keskittymistä täytyy pitää silmällä. Tästä saa karttakuvan maailman tilanteesta ja tästä aiheesta suomeksi. Yhdysvalloissa kuitenkin yksityisyydensuoja on selvästi heikompi kuin Suomessa. Täällä esimerkiksi koulussa töpeksineet opettajat joutuvat nopeasti paikallislehden etusivulle nimen kera. Vastaavasti onnettomuudessa loukanneiden ihmisten nimet mainitaan uutisissa. Sen sijaan todistajanlausuntoja antaneiden nimiä ei ole näkynyt.

Kuinka paljon kodittomia on Yhdysvalloissa? Noin prosentti USA:n väestöstä on kodittomia eli noin 3 miljoonaa. Syitä on monia: elinkustannukset liian korkeat suhteessa minimipalkkaan, joka liikkuu 7 dollarin eli viiden euron tienoilla, terveysvakuutusten korkea hinta, joka on perheelle noin 8 000 dollaria eli yli 6 000 euroa vuodessa, huono-osaisuuden periytyminen, huumeiden helppo saatavuus... Miten on mahdollista, ettei tilannetta saada korjattua? Obama kyllä yrittää terveysuudistusta... Mutta vaikuttaneeko poliittiseen päätöksentekoon se, että kongressin jäsenistä puolet on miljonäärejä? Onko kansan hallitsemiseen poliittisena vastauksena leipää ja sirkushuveja eli tässä tapauksessa kevyiden huumeiden laillistaminen eri osavaltioissa? Lisätietoa.

Pullonkerääjän kärry tien vieressä.

Millaista on puolueiden kannatus? Yliopistoväki tukee eniten demokraatteja. Vuonna 2012 suurimmat kokonaislahjoitukset per yliopisto olivat 600 000 ja 3  miljoonan dollarin välillä. Huomionarvoista on, että lääketieteelliset ja lainopilliset yliopistot olivat demokraattien puolella, kun taas melkoinen osa teknillisistä kouluista, joissa koulutukset ovat parivuotisia, kannatti republikaaneja. Huom. instituutiot eivät itse lahjoittaneet rahoja vaan niissä työskennelleet ihmiset. Lisätietoa.

Mitä yhdysvaltalaiset asefanaatikot ajattelevat? Koska joidenkuiden mielestä väestön aseistaminen lisää yhteiskunnan turvallisuutta. Otteita sanomalehden yleisönosastokirjoituksesta: "Kun kaikki osapuolet ovat varustautuneet massatuhoasein, mitään aseita ei käytetä." "Meidän ei pelkästään pitäisi taata jokaiselle koululle aseistettu vartiointi ja metallinpaljastimet vaan meidän pitäisi antaa aseenkantolupa myös vastuullisille ja koulutetuille lapsille, jotka olisivat kykeneväisiä suojelemaan luokkatovereitaan vaaratilanteessa." Ehkä tämä esimerkki valaisee asefanaatikkojen ajattelua. Lähikirjastossamme on muuten aseistettu vartija aina paikalla. Hän on oikein mukava mies ja juttelee aina pojille, kun käymme siellä. Aseiden määrästä USA:ssa ja Suomessa.

Mitä, jos ei ole varaa sairausvakuutukseen ja sairastuu vakavasti? Tässä muutama vaihtoehto: rahan lainaaminen tutuilta, julkinen kampanja omien lääkärikäyntien rahoittamiseksi esimerkiksi myymällä jotain tuotetta, avoimesti rahalahjoitusten pyytäminen sosiaalisessa mediassa, avun pyytäminen voittoa tavoittelemattomilta järjestöiltä ja kirkoilta... Tämä kaikki vaatii kuitenkin kovasti energiaa. Moni voi jättää vaivansa hoitamatta, mikä näkyy katukuvassa: jalkavaivaisia ja mielenterveysongelmaisia. Osa nuorista vammautuneista voi olla myös maailman taistelukentillä palvelleita. Monet siellä haavoittuneet jäävät kotimaahansa palattuaan tyhjän päälle. Erilaiset järjestöt keräävät heille rahaa. Yli 20 prosenttia kodittomista on veteraaneja. Lisätietoa.

Miten Yhdysvallat on viime vuosina pärjännyt? Yhden tilaston mukaan Yhdysvallat on mennyt hitusen entistä huonompaan suuntaan, kun vertaa vuosia 2013 ja 2008. Yhdysvaltoja vähemmän epäonnistuneita maita on silti parikymmentä. Tilaston mukaan Suomi oli vuonna 2013 vähiten epäonnistunut yhteiskunta ja oli pystynyt petraamaan hitusen vuoteen 2008 verrattuna. Lisätietoa.

Miten Yhdysvallat sijoittui PISA-kokeissa? Keskikastiin, mutta matematiikassa meni huonosti. Vaikka Yhdysvallat satsaa rahallisesti paljon koulutukseen verrattuna muihin maihin, tulosta syntyy silti heikosti. Mutta oppilaat ovat tyytyväisiä kouluun. Lisätietoa.

Mitä amerikkalaiset ajattelevat suomalaisista? Eipä mitään elleivät ole työn puolesta tekemisissä koulutuksen kanssa tai sukujuuret ulotu Suomeen. Silloin tiedetään suomalaisen koulujärjestelmän toimivuus ja napapiiri. Tästä artikkelista voi lukea lisää aiheesta.

Onko Yhdysvalloissa hyvää ruokaa? On ja ei. Tarjonta on hyvä, kauppojen naposteluhyllyosastot valtaisat ja epäterveelliset, paljon erilaisia vihanneksia ja eri kulttuurien makuja tarjolla... Mutta on myös tutkittua tietoa. Eurooppa on kärjessä ruuan laadun, hinnan, saatavuuden ja terveellisyyden näkövinkkelistä. Alankomaat on ykkönen. Yhdysvallat on sijalla 21 ja Suomi 13:ntena mm. Iso-Britannian kanssa, mikä ei ole kovin mairittelevaa. Lisätietoa.

Kuka haluaa politiikoksi Yhdysvalloissa? Mieluummin lapset haluavat astronauteiksi, huippu-urheilijoiksi, muusikoiksi, tanssijoiksi, opettajiksi, palomiehiksi, näyttelijöiksi, tieteentekijöiksi, asianajajiksi, lääkäreiksi, laulajiksi... Hotelli- ja kasinokeisari Donald Trump oli mahtielkein hiljattain haluamassa New Yorkin osavaltion kuvernööriksi. Mutta kun koko puolue ei täysin rinnoin ollutkaan hänen puolellaan, hän twiittasi, ettei haluakaan ehdolle, koska republikaanit eivät ole yhtenäisiä. Trump on miljardööri, joka ei nyt saanutkaan sitä, mitä halusi. Amerikkalaisten lasten ammattitoiveita.

Voiko mistä tahansa haastaa oikeuteen? Ilmeisesti. Yksi mies harjoitti uhkapeliä Las Vegasissa ja menetti puolisen miljoonaa. Nyt hän syyttää kasinoa siitä, että se oli antanut hänelle lisää alkoholia, vaikka hän oli juovuksissa. Oli siis kasinon syy, että hän hävisi niin paljon rahaa. Mies vaatii oikeusteitse rahaa takaisin enemmän kuin oli menettänyt. Suomessa on se hyvä puoli, että säädellyt rahapelimarkkinat tuottavat rahaa valtion kassaan. Pääosa osa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön tuloista tulee veikkauksesta voittovaroista. Katso Suomen veropuu ja uutinen.

Onko Yhdysvalloissa turvallista? Riippuu, missä liikkuu, mihin aikaan ja mitä tekee. Yöllä kun menee jengialueille hoitamaan huumebisneksiä, todennäköisyys ikäville tilanteille on korkea. YK:n tilaston mukaan 100 000 henkeä kohden vuonna 2009 Helsingissä oli 7 tappoa, Amsterdamissa 33, New Yorkissa 471 ja Torontossa 84. Buffalossa on rikoksia kaksi kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa keskimäärin. Buffalossa oli 17 130 tapausta (murhat, pahoinpitelyt, ryöstöt, murrot, raiskaukset, tuhopoltot, autovarkaudet) vuonna 2012. Näistä tapauksista puolet on varkauksia. Lisätietoa. Vuoden 2012 murhatilastoissa Buffalo on 12. kaikista suurista Yhdysvaltain kaupungeista. Chicagossa ja Detroitissa tilanne on pahin. Terrorismin uhkaa ajatellen Buffalo Niagaran putouksineen on alkanut kiinnostaa al-qaida-mielisiä eilisen uutisen mukaan. Arabiassa terroristien propagandalehti arvioi Buffalon hyväksi kohteeksi, koska täällä ei olla terrorismiin varauduttu. Totta on, että tämä alue ei ole saanut Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden osastolta rahoitusta, kuten jotkin muut alueet. Tästäpä muistuu mieleen vuodentakainen terrorismiin liittyvä junaepisodi. Toronton ja New Yorkiin väliseen matkustajajunaan oli terroristi suunnitellut pommi-iskua, mikä onneksi ehdittiin huomata ennen, kuin projekti käynnistyi. Juna olisi kulkenut Niagara-joen yli.

Lisää linkkejä

Amerikkalainen artikkeli Suomesta http://www.huffingtonpost.com/blake-fleetwood/finland-2_b_4373187.html?utm_hp_ref=fb&src=sp&comm_ref=false

Kaikki em. linkit

Onnellisuus http://unsdsn.org/wp-content/uploads/2014/02/WorldHappinessReport2013_online.pdf
Jääkiekkoilijoiden palkat, USA http://www.spotrac.com/rankings/nhl/ JA Suomi http://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/smliiga/uutiset.shtml/2010/11/1216460/kuka-tienaa-mitakin-lue-sm-liigan-suuri-palkkavertailu
Itsemurhat  http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_itsemurhien_m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_mukaan.
Median vapaus http://www.upworthy.com/wow-i-bet-this-map-would-be-banned-in-some-countries?g=2 JA http://yle.fi/uutiset/lehdistonvapaus-indeksi_suomi_karjessa__usa_putosi/7083224
Kodittomuus http://www.studentsagainsthunger.org/page/hhp/overview-homelessness-america
Yliopistojen puoluekannatus http://www.opensecrets.org/news/2013/08/back-to-college-special-academic-contributions-arent-just-cerebral.html
Aseiden määristä, USA http://www.cnn.com/2012/08/09/politics/btn-guns-in-america/ JA Suomi http://yle.fi/uutiset/luvallinenkin_ase_tappaa__lahes_joka_toinen_henkirikoksissa_kaytetty_ase_on_laillinen/6717048
Vähiten epäonnistuneet maat http://ffp.statesindex.org/fsi-trends-2013
PISA-tuloksia http://www.oecd.org/pisa/keyfindings/PISA-2012-results-US.pdf
Amerikkalaiset suomalaisista kouluista http://www.theatlantic.com/national/print/2011/12/what-americans-keep-ignoring-about-finlands-school-success/250564/
Ruokatilastoa http://www.iltalehti.fi/ruoka/2014011717941795_ru.shtml
Unelma-ammatit http://jobsearch.about.com/od/kids/ss/top-15-kids-dream-jobs.htm
Suomen verot http://www.veropuu.fi/valtionbudjetti/ JA http://www.hs.fi/politiikka/a1305752187950.
Tapot maailmalla https://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/homicide.html
Rikokset Buffalossa http://www.city-data.com/crime/crime-Buffalo-New-York.html
Murhat USA:n suurissa kaupungeissa http://shareranks.com/994,Highest-Murder-Rate-US-Cities
Terrorismiuutinen http://www.buffalonews.com/city-region/politics/al-qaida-magazine-cites-weakness-of-buffalo-niagara-region-20140320
Junaterrorismi http://www.sunnewsnetwork.ca/sunnews/canada/archives/2013/04/20130422-151451.html

Neufeldin kasvatusajatuksia

Tänään olin kuuntelemassa Lori Abramowitzin luentoa Gordon Neufeldin tottelemiseen liittyvistä kasvatusajatuksista. (Muuten, jotain kummallista tapahtui tilaisuuden päätyttyä, eikä se liity tähän varsinaiseen aiheeseen. Mutta voit lukea siitä jutun lopusta.)

Rakasta, huolehdi ja johda

Gordon Neufeld on vancouverilainen psykologi, jolla on 40 vuoden kokemus lasten ja nuorten kehityksen sekä vanhemmuuden tutkimisesta. Neufeld on luonut vuosien saatossa vahvasti psykologiasta kumpuavan kehitysteoreettisen mallin, joka perustuu kehitysvaiheisiin ja hyödyntää kiintymyssuhdeteoriaa ja neurologista tutkimusta sekä kokemusperäistä käytännön kasvatustyötä ja reflektiota. Tänään raapaisimme vain pintaa, mutta luento tarjosi mielestäni virkistäviä näkökulmia lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

Neufeld pitää aikuisen ja lapsen suhteen perustana lapsen kiintymystä ja kiinnittymistä hänestä vastuussa olevaan aikuiseen. Lapsen kehitykseen kuuluu tiettyjä perustavaa laatua olevia juuria, joista ensimmäinen on tunteet. Muita juuria ovat yhteenkuuluvuus ja lojaalisuus, samanlaisuus, merkityksellisyys, rakkaus ja itsensä tunnetuksi kokeminen. Nämä juuret kehittyvät eri aikaan ja näkyvät eri ikävaiheissa. Samanlaisuutta koetaan esimerkiksi leikkitovereiden kanssa.

Neufeld käsittelee paljon vaistoja. Esimerkiksi hyvin hoitajaansa kiintyneeseen lapseen voidaan liittää seuraavia kuvauksia: hän kuuntelee, ottaa mallia, on lojaali, jakaa salaisuuksia, haluaa miellyttää, osallistuu, hakee lohtua jne. Neufeld jakaa kasvattamiseen liittyvät voimat kiintymysvoimaan ja väkinäiseen voimankäyttöön (omaa käännöstäni.) Kiintymysvoima on lapsesta huolehtimisen voimaa. Väkinäisessä voimankäytössä on kyse lapsen periksi antamisesta, mikä vahingoittaa lapsen arvokkuuden tunnetta.

Neufeldin mukaan rangaistukset, jäähypenkki, kolmeen laskeminen ja vastaavat käytännöt kiristävät lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutussuhdetta ja aiheuttavat nimenomaan kurinpito-ongelmia. Aikuisella on oltava alfavaistot, joilla tarkoitetaan mm. vastuullisuutta, lapsesta huolehtimista, ohjaamista, käskyjen antamista ja päätöksentekoa. Riippuvaisuusvaistoihin kuuluu luottamus siihen, että pidetään huolta, sekä mm. totteleminen, seuraaminen ja sopeutuminen. Jos lapsi toimii alfavaistojen mukaan ja aikuinen ei, lapsi joutuu tekemään päätöksiä, joihin hän ei kykene.

Ennen kuin voi puuttua käytökseen, pitää hoitaa suhde kuntoon. Päivärytmi, rituaalit ja esimerkin ja mallin näyttäminen auttavat. Aikuisen pitää hyväksyä, että hän oikeasti tekee niin, mikä on lapselle hyväksi, ja pitää hänet pois ongelmista. Aikuisen tulee ruokkia lapsen halua olla hyvä. Aikuisen on tunnistettava lapsen kykyjen rajallisuus. Jos jokin menee pieleen jomman kumman käytöksessä, tapahtuma pitää selittää rehellisesti. "Äiti turhautui ja suuttui ja toimi niin kuin ei olisi halunnut." "Nyt sinä olet vihainen. Se on ok. Sinua suututtaa, kun... Mutta et voi...." Lapselle tulee antaa tilaa suuttua. Suuttumus muuttuu pian kyyneleiksi eli surullisuudeksi.

Tunteet on tarkoitettu liikkumaan. Vihan hetkellä on tärkeää, että samaan aikaan myös rakkaus tulee rinnalle. Kun rakkaus on läsnä teon hetkellä, teko on lähellä oikeaa.

"Anna juuret, ja he kurkottavat taivaita", Gordon Neufeld. (Vapaa suomennos omani.)

Lorin mielestä nyky-yhteiskunnassa moni vanhempi yrittää ajatella lapsen parasta ja kysyä tältä, onko hän valmis tekemään/lähtemään nyt vai myöhemmin samalla antaen lapselle päätösvallan. Toisaalta yritetään soveltaa jäähypenkkikikkoja, joiden sijaan voisi keskittyä rutiinien muodostamiseen ja esimerkin antamiseen siten, että lapselle muodostuu halu tehdä asioita niin, kuin toivotaan. Koskaan ei ole myöhäistä alkaa luoda lapseen hyvää suhdetta.

Kun olin lähdössä

Kävelin hakemaan pyörääni päiväkodin nurkan takaa, jossa on roskiksia. Oli jo pimeää, ja tervehdin roskiksilla olevaa miestä, joka samantien hyppäsi ainakin metrin ilmaan. Pyysin anteeksi, että säikäytin, ja sanoin, että haen pyöräni takapihalta. Mies vaikutti heti huojentuneelta, vaikka sanoi todella säikähtäneensä. Sanoin, ettei ollut tarkoitus. Mies totesi, että hän olikin ikkunasta nähnyt, kun toin pyörän pihaan. Ennen kuin hän meni takaisin sisälle minun availlessa lukkoa, hän sanoi luulleensa, että joku ampuu hänet siihen paikkaan. Menin aika sanattomaksi. Iso mies ajatteli sellaista. Millaisessa ympäristössä hän on kasvanut? Pitäisikö minun pelätä myös? Poljin lujaa kotiin rankkasateessa. Näin vain yhden pyöräilijän. Autojakin liikkui vähän.

Linkkejä

Abramowitz http://www.helpingkidsgrow.info/
Neufeld http://neufeldinstitute.com/ 

Jutussa olleet suomenkieliset termit otan vastuulleni. Yritin parhaani käännöstyössä.

Hiuksia ja elokuvaa

Irlantilaista kansantanssia liikkuvan rekan lavalla.

Otteita viime viikoilta...

Eilen sunnuntaina juhlittiin St. Patrick's Dayta, joka varsinaista oli tänään maanantaina. Viime vuoteen verrattuna väkeä oli vähemmän katsomassa paraatia, mikä johtui kaiketi kylmästä viimasta. Vihreisiin pukeutunut nuoriso näytti silti ottavan sunnuntaikuppia, oli se sitten irlantilaistaustaista tai ei. Yksi nuori nainen pyysi minua ottamaan heidän ryhmästään kuvan. Otin kyllä ja kysyin, mikä on juhlapäivän tarkoitus. Onko se irlantilaisten kansallispäivä? Jotain sellaista, sain vastaukseksi. - Pyhä Patrick oli irlantilainen suojelupyhimys. Juhlapäivä on siis alunperin uskonnollinen ja myös kunnianosoitus irlantilaiselle kulttuurille.

*** 

Luulin, että pojat leikkivät paperilennokeilla keittiössä, kun tein ristisanoja. Mutta sitten kuulin "tuosta etutukasta vähäsen" ja syöksyin katsomaan, mitä oikein on tekeillä. Veljekset olivat hymyssä suin kylpyhuoneessa sakset kädessä. Ammeessa oli hiustuppoja. Hiusmallit olivat tyyliä moderni irokeesi. Ensin kauhistuin, sitten nauroin ja lopuksi vannotin, että tämä oli sitten viimeinen kerta, kun pojat leikkivät parturia. Ei auttanut muu, kuin ottaa sakset käteen ja viimeistellä aloitettu työ. Pojilla on nyt lyhyet kesätukat.

***

Jänniä työlainsäädäntöön tai työpaikkojen käytäntöihin liittyviä asioita on tullut esiin. Yhdessä kaupassa uudelle työntekijälle kerrottiin läsnäoloihin ja poissaoloihin liittyvästä pisteytysjärjestelmästä. Miinuspisteitä tulee myöhästymisminuuttien mukaan, tai jotain sellaista. Sitten saa kirjallisia varoituksia ja lopuksi potkut, jos huonoille pisteille pääsee.

*** 

Lämpötila sahaa edestakaisin. -15 ja sitten +15, lunta tulee, lumi sulaa. Kylmä viima käy. Suolaloskaa ei nyt onneksi ole. Suolaus on ollut kaikkein rasittavinta tässä talvessa, kun kengät ovat meinanneet mennä pilalle. Buffalon puolella auraukset ovat olleet niin ja näin, kun taas esimerkiksi Kenmoressa, naapurikaupungissa, tiet ovat olleet hyvin aurattuja. Siellä maksetaan korkeampia veroja kuin täällä.

*** 

Täällä on tiet todella huonokuntoisia talven jäljiltä ja muutenkin. Kuoppia on siellä täällä, eikä niitä pysty väistämään, jos vieressä toisella kaistalla on auto ja toisella puolella rotvallin reuna. Tuttujen reittien kuoppien paikat pystyy toki muistamaan ulkoa ja voi suunnitella kaistanvaihdot etukäteen. Yhtenä päivänä tietyöauto oli muka korjaamassa kuoppia. Suoraan lavalta lapioitiin pikisoran näköistä mössöä kuoppiin niin, että muodostui kumpuja. Myöhemmin päivällä, kun ajoin ohi, sorat olivat levinneet pitkin tietä, ja kuopat olivat taas ennallaan.

***

Olin miehen kanssa katsomassa elokuvaa, 12 Years a Slave, joka sai hiljattain oscareitakin. Pojat olivat tuttujen luona hoidossa ja viihtyivät siellä erinomaisesti. Kiitokset hoitajille! - Tosi tapahtumiin perustuva elokuva oli rankka mutta hyvin tehty. Vapaa mies siepataan orjaksi, ja kauheuksia tapahtuu. Jo siipirata-aluksen hakkaava käynti enteilee tulevia tapahtuvia...

***

Suomi on jo mielessä. Toukokuun loppu tulee nopeasti ja kotiin lähtö. Kiva! Pari muuttomiestä kävi arvioimassa muutettavaa tavaramäärää. Tein itse inventaariota myytävistä ja lahjoitettavista esineistä. Kaikki sähkölaitteet pitää myydä, koska ne eivät toimisi Suomessa erilaisen jännitteen takia. Pojat meinaavat pitää kirppiksen pihalla toukokuussa. Pitää vielä miettiä, mitä tärkeää tungetaan matkalaukkuihin, ja haluaako ostaa vielä ennen lähtöä jotain. Maalaustelineen jo hankin siinä toivossa, että pystyisin jatkamaan taideharrastusta.

Linkkejä

Pyhän Patrickin päivästä englanniksi http://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Patrick%27s_Day
12 Years a Slave -elokuvasta http://www.foxsearchlight.com/12yearsaslave/
Elokuvan oscar-ehdokkuudesta http://oscar.go.com/nominees/best-picture/12-years-a-slave

Satunnaisotoksia

Lumitilanne tänään neljän aikaan.

Eilen oli keväinen fiilis. Ei ole enää. Tänään oli sellainen lumimyräkkä, että ukkonen jylisi. Lunta sataa yhä, ja sitä on aamusta asti tullut kohta kolmisenkymmentä senttiä. Koulujakin on taas suljettu. Pikku A tosin oli onnekas ja pääsi omaan eskariinsa. Ison A:n kanssa tein kotona lumihommia.

Tässä muutamia kuvaotoksia viime viikoilta kuolleesta peurasta kodittoman makuupussiin. Kuvat saa isoksi klikkaamalla niitä.

Gorillaperhe Buffalon eläintarhassa.

Keskustan poliisit.

Kuollut luonnonsuojelualueella.

Elmo esiintyi Shea's-teatterissa.

7 sosiaalista kuolemansyntiä: hyvinvointi ilman työtä jne.

Sairaalan parkkikyltti.

Tieto on voimaa ja valtaa.

Koditon nukkui leikkipuistossa.

Auta taistelemaan nälkää vastaan.

Tiainen.

Pönttöjä lepakoille.

Särkylääkkeet tappavat kuin huumeet.

Vesipumppuasema järvellä.

P.S. Jos haluat kommentoida tätä tai jotain edellisistä jutuista, paina tuossa jutun alla olevaa oranssin väristä Ei kommentteja -tekstiä. Saa myös kysyä ja antaa juttuideoita. Kiitos!

Suomen ja Yhdysvaltain koulutusjärjestelmien erot

(Täydennys 7.3.14: Yksi blogilinkki lisätty loppuun.)

Sain kutsun Daemen Collegeen kuuntelemaan suomalaisen professorin luentoa Suomen koulutusjärjestelmästä. Yli kaksituntinen tilaisuus oli kiinnostava, vaikkei sen anti yllättänyt minua. Sen sijaan tilaisuus tuki käsityksiäni suomalaisen ja yhdysvaltalaisen koulutusjärjestelmän keskeisistä eroavaisuuksista. Tein niistä taulukon jutun loppupuolelle.

Kehittyminen oppimistulosta tärkeämpi

Ennen varsinaista esiintyjää, professori Tiina Silanderia, puheenvuoron käytti Daemen Collegen opettajankoulutuslaitoksen apulaisdekaani Elizabeth Wright. Wright tiivisti yllättävän erinomaisella tavalla Suomen koulutusjärjestelmän ja myös kulttuurin parhaat puolet. Esiin nousivat mielestäni koulutuksen tasavertaisuus ja tehokkuus sekä kulttuurin ei-materialistisuus ja luonnonläheisyys. Wright on vieraillut Suomessa ja tehnyt yhteistyötä sekä Helsingin että Jyväskylän yliopiston kanssa.

Tiina Silander on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen johtaja. Hän on nyt kuukauden verran täällä Buffalossa. Hän on ehtinyt tutustua erilaisiin kouluihin ja täkäläiseen koulutusjärjestelmään. Silander esitteli lyhyesti Suomen koulutusjärjestelmän rakenteen ja keskittyi erityisesti opettajankoulutukseen. Hän korosti peruskoulun tasavertaisuutta ja opettajien autonomisuutta. Hän toi esiin myös opiskelijoiden arviointia, joka poikkeaa suuresti yhdysvaltaisesta systeemistä. Silander esitteli hyvin suomalaisen koulutuksen keskeisiä rakenteita ja ominaisuuksia.

Yleisönä oli opetusalan väkeä, joka vaikutti olevan hyvin yksimielinen siitä, että oppilaiden valtakunnallinen testaus Yhdysvalloissa ei toimi. Yksi yleisön edustaja totesi pitkälle standarisoidusta opetussuunnitelmasta testeineen, että se on "one size fits all" eli kaikkien pitäisi sopia yhteen muottiin. Siihen Silander totesi oivaltavasti, että "one size fits no-one" eli se muotti ei lopulta sovi kenellekään. Hän sai siitä ablodit.

Silanderille esitettiin useita kysymyksiä. Yksi nainen ihmetteli suomalaisen opettajan ammatin korkeaa arvostusta ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksen sisäänpääsyprosenttia, joka on viime vuosina ollut alle neljän. Hänen mielestään myös Yhdysvalloissa opettajaksi haluavat pitäisi testata. Yksi mies ihmetteli, mitä sitten tapahtuu, jos hakija ei tule valituksi opettajankoulutukseen. Yhdysvalloissa sellaisesta hylkäyksestä alkaisi kolmas maailmansota.

Yksi kuulija oivalsi oikein, että Suomi on hyvin heterogeeninen, vauras ja pieni maa, jossa jossain määrin opetuksen järjestäminen ja opettaminen on helpompaa kuin monikulttuurisessa Yhdysvalloissa, jossa on paljon köyhyyttä ja nälkää näkeviä koululaisia, jotka eivät ole kotona oppineet tottelemaan aikuisia. Yksi mies kysyi, mikä Suomessa opettajaopiskelijoille on vaikeaa. Silander sanoi, että työskentely lasten vanhempien kanssa, mikä varmasti pitää paikkansa.

Silanderin mielestä Yhdysvalloissa kannattaisi keskittyä opettajankoulutuksen kehittämiseen sen sijaan, että paljon resursseja laitettaisiin suoraan kouluihin tarpeellisten muutosten aikaansaamiseksi. Hyvän koulutuksen saaneet opettajat ovat sitten omassa työssään niitä muutoksen tekijöitä.

Yhdysvaltain ja Suomen koulutusjärjestelmien erot

En tehnyt muistiinpanoja esiintyjien puheista, mutta muistinvaraisesti ja omiin käsityksiini pohjauten esitän alla joitakin keskeisiä eroja Suomen ja Yhdysvaltain koulutusjärjestelmien välillä:

Suomi -          Koulutuksen tasa-arvoisuus tärkeä -          Koulut ovat samantasoisia ja opetuksen laatu tasaista -          Yksityisiä kouluja erittäin vähän -          Opettajilla on korkea koulutus, myös lastentarhanopettajilla -          Opettajan ammattia arvostetaan ja opettajiin luotetaan -          Opettajat ovat autonomisia eikä heitä valvota -          Opettajat tekevät itse oppilailleen sopivia kokeita ja keskittyvät oppimisprosessin arviointiin -          Opettajat saavat tietoa kunkin oppilaan kehityksestä havainnoimalla heitä -          Ulkoilu ja lämmin, terveellinen ruoka koulupäivän aikana ovat tärkeitä -          Lapset kävellen/pyörällä kouluun -          Leikki nähdään tärkeänä lapsen kehityksen kannalta -          Opetustunteja ala-asteella on viikossa parikymmentä -          Oppilaat oppivat -          Opettajankoulutuslaitos valitsee sopivimmat hakijat opettajankoulutukseen -          Opettajankoulutukseen hakijat testataan myös psykologisin testein -          Opettajaksi opiskelu on ilmaista

Yhdysvallat -          Varakkailla mahdollisuus valita koulu -          Koulujen resurssit poikkeavat suuresti toisistaan -          Yksityisiä kouluja paljon -          Opettajilta ei vaadita korkeaa akateemista koulutusta -          Opettajiin ei luoteta ja raha nähdään motivaationa opettajan työhön -          Opettajia valvotaan ja testataan, ja heillä on siksi kovat paineet -          Oppilaat testataan valtakunnallisin kokein, jotka mittaavat tulosta eivät prosessia -          Valtakunnallisista testeistä hyötyvät vain niitä tekevät yritykset, jotka saavat rahaa -          Minuuttiaikataulu ja halpa pikaruoka ovat tärkeitä (ei ulkoilua) -          Lapset menevät koulubussien kyydissä -          Akateemisten taitojen opettaminen jo 3-vuotiaille on tärkeää -          Koulupäivät on rakennettu pitkiksi, opetusta paljon -          Oppimistulokset heikkoja -          Kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan opettajaksi, ei testejä -          Alalle soveltumattomatkin pääsevät opiskelemaan -          Opiskelijat maksavat koulutuksesta

Terveisiä Suomeen!

Tilaisuuden jälkeen oli lyhyt vastaanotto cocktailtarjoiluineen, jolloin minulla oli mahdollisuus puhua Silanderin kanssa. Hän oli hyvin otettu yhdysvaltalaisten vieraanvaraisuudesta ja ihmisten ystävällisyydestä ja iloinen, että hän tarttui mahdollisuuteen tulla vierailijaksi Daemen Collegeen. Hän on saanut paljon uusia näkökulmia kotiinviemisiksi.

Kiitos, Tiina hienosta esityksestä! On hienoa, että monet suomalaiset maailmalla puhuvat tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta ja voivat antaa esimerkkejä siitä, miten ne voivat käytännössä toteutua. Kaikkea hyvää sinulle jatkoon! Olkaamme kiitollisia siitä, että meillä on ollut mahdollisuus opiskella ja saada hyvä koulutus; siihen ei kaikilla länsimaissakaan ole mahdollisuutta.

Lopuksi haluan laittaa tähän linkin Buffalossa työskentelevän/työskennelleen professorin, Jyrki Loiman, Mekaaninen arviointi pilaisi koulutusjärjestelmämme -artikkeliin , joka on julkaistu Helsingin Sanomissa. Hän kirjoittaa, että testaus tappaa luovuuden. Hänen mielestään tasokas opettajankoulutus ja opettajille annettava tuki heidän työssään on olennaista.

Linkkejä

Daemen College http://www.daemen.edu/Pages/default.aspx
Jyväskylän yliopisto https://www.jyu.fi/
Amerikkalaisen opettajan blogi Suomesta (englanniksi) http://www.taughtbyfinland.com/